Kasvattamassa empatiaa

Kaikille hyvä Suomi ja Eurooppa edellyttää empatiaa ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Aina nämä eivät luonnistu itsestään, mutta onneksi virheistä voi oppia ja apua on aina saatavilla. Kasvattamassa empatiaa -opas tarjoaa erityisesti kasvattajille ideoita ja keinoja käsitellä erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta nuorten kanssa. Tule mukaan kasvattamaan nuorista oikeudenmukaisemman maailman rakentajia! Voit lukea oppaan tältä sivulta artikkelimuodossa tai PDF-versiona.

Mun huominen, meidän tulevaisuus -työpaja

”Sain tästä erilaista näkökulmaa mediaan. Luokkamme on aika kantasuomalaispainotteinen, joten myös oli kiinnostavaa kuulla, mitä oppilaat ajattelevat identiteetistään täällä. Samanlaisilla, samanikäisillä ihmisillä voi olla tosi paljon erilaisia mielipiteitä.”
Roosa Kinnunen, 17

Vikesin työpajan tarkoituksena on tunnistaa ennakkoluuloja, pohtia erilaisia identiteettejä, keskustella luotettavan tiedon merkityksestä sekä tarkastella median roolia maahanmuuttokeskustelussa. Työpajalla halutaan lisätä empatiaa ja rakentavaa keskustelua sekä saada osallistujat arvioimaan omia mediankäyttötapojaan.

Työpajassa nuoret käsittelevät aihetta neljän teeman kautta, jotka ovat mun identiteetti, kuka pääsee ääneen, mun ennakkoluulot ja totta vai valetta. Työskentelyn pohjana on neljä Q-teatterin Nuorten teatterin videoitua pienoisnäytelmää aiheista, jotka on ohjanneet ja käsikirjoittaneen Anu Puska ja Jenni Bergius. Näytelmät pohjautuvat useaan tutkimukseen ja haastattelumateriaaleihin, eli niillä on faktapohja, mutta kohtaukset ovat täysin fiktiivisiä.

Työpajan purkuun ja keskusteluun suositellaan tueksi asiantuntijapuhujia, joilla on joko kokemusta tai ammatillista osaamista aiheesta. Heidän tehtävänään on tuoda uusia näkökulmia ja vaihtaa ajatuksia nuorten kanssa.

Työpajan voi toteuttaa verkossa Google Jamboard -alustalla, jossa jokainen ryhmä kokoaa ajatuksiaan kysymyspohjalle tai paperisena versiona, jossa kysymyspaperille kootaan ajatuksia post-it -lapuilla.

Kohderyhmä: 15–20-vuotiaat nuoret
Ryhmän koko: 10–40 henkilöä
Työpaja on maksuton.
Työpajan kesto: 2,5 h tai 2 x 75 minuutin oppituntia
Työpajan voi toteuttaa missä päin Suomea vain.
Materiaalit ja videot saa käyttöönsä: vikes@vikes.fi tai kirsi.koivuporras@vikes.fi

Dialogilla rakennetaan rauhaa

Rauha ymmärretään usein sodan vastakohdaksi mutta se on myös tila, jossa yhteiskunnassa olisi mahdollisimman vähän epävakautta ja syrjintää. Dialogilla eli avoimella keskustella, jossa osapuolet tavoittelevat yhteistä ymmärrystä, voidaan edistää rauhaa ja osallisuutta.

Rauhankasvatusinstituutti tarkastelee dialogisuutta mm. dokumenttielokuvien työpajoissa nuorten maahanmuuttajanaisten kanssa. Tarkoituksena on ymmärtää, missä eri ilmiöissä on kyse, tuoda esille niiden ihmisten tarinoita, jotka eivät muuten kuulu yhteiskunnassa sekä miettiä, keiden pitäisi kuulla tarinat, jotta tapahtuisi muutos.

Kun ihmiset kykenevät aidosti kuuntelemaan toisiaan, saadaan luotua tila, jossa uskalletaan kohdata yhteiskunnan jännitteitä sekä kehittää uusia ratkaisuja yhdessä. Jännitteiden sivuuttaminen ja vaientaminen jättää konfliktit kytemään. Dialogi vaatii myös valtarakenteiden ymmärtämistä: ihmisen tausta voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin saa äänensä kuuluviin. Kasvattajat voivat arvioida oman työympäristön yhdenvertaisuutta esimerkiksi Rauhankasvatusinstituutin Yhdenvertaisuusavaimella.

Näin dialogi rakentuu

  1. Tunnistaminen
    Mitä sellaisia asioita on, jotka vaativat yhteistä käsittelemistä ja ymmärtämistä?
  2. Kohtaaminen
    Esiin tulevien asioiden tarkasteleminen ja ymmärryksen syventäminen yhdessä. Esille voi tulla vaikeitakin asioita, kuten epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, mutta ilman tätä dialogi jää pinnalliseksi eikä se voi saada aikaan todellista muutosta.
  3. Ratkaiseminen
    Mitä asioille voi käytännössä tehdä? Toimien konkretisoiminen.
  4. Toistaminen
    Käytäntöjä hahmotettaessa voi nousta esiin uusia kysymyksiä, jotka pitää tunnistaa, kohdata ja ratkaista.

Tuhat ja yksi tarinaa maahanmuutosta -empatiapeli

Helinä Rautavaaran museon empatiapelissä nuoret pääsevät tutustumaan viiden fiktiivisen nuoren turvapaikanhakijan ja maahanmuuttajan tarinaan sekä auttamaan heitä hakemaan oleskelulupaa Suomesta. Peli auttaa ymmärtämään syitä maahanmuuton takana ja hahmottamaan oleskelulupaprosessia. Syitä lähteä on monia ja jokaisella tulijalla on oma tarinansa.

Pelissä pyritään täyttämään nuorten oleskelulupaa hakevien oleskelulupalomake erilaisten vihjeiden ja rekvisiitan, kuten päiväkirjamerkintöjen ja omaisuuden perusteella. Vihjeitä tulee aina lisää, kun on ratkaissut yhden tehtävän eli kyseessä on eräänlainen pakopeli. Jokaisen nuoren tarina perustuu oikeisiin kokemuksiin. Peli ja sen jälkeen pidettävä yhteinen työpaja tehtävineen avaa oleskeluluvan hakuprosessia sekä auttaa näkemään ihmiset ilmiön takana ja haastamaan mahdollisia ennakkoluuloja sekä stereotypioita turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon liittyen.

Peliä voi tulla pelaamaan museolle Espooseen tai tilata materiaalipaketin, jossa on ohjeistus pelin omatoimiseen toteuttamiseen.

Kohderyhmä: yläkoulut 8.-9lk. ja 2.aste
Peli on maksuton.  
Pelin kesto: 30 min + yhteinen purku/paja (15–30 min)
Lisätietoa ja varaukset: info@helinamuseo.fi tai helka.saarinen@helinamuseo.fi

Vaikutetaan taiteella!

Taide voi toimia keinona edistää itselle tärkeitä asioita. Se visualisoi ja konkretisoi asioita, joita voi olla muuten vaikea hahmottaa. Taiteen avulla voi esimerkiksi herätellä kohdeyleisöä ajattelemaan toisin tai levittää tietoa jostain ilmiöstä. Taidevaikuttamista voi toteuttaa sarjakuvien, elokuvien, tanssin, maalauksien, valokuvien, runouden, kaunokirjallisuuden tai vaikka performanssien kautta.

Taksvärkin nuortenryhmä Challengers käsittelee muuttoliikettä taidevaikuttamisen keinoin. Nuoret ovat tutustuneet aiheeseen toiminnallisten tehtävien ja aktivisti-sarjakuvataitelijan vierailun kautta. Keväällä he myös toteuttavat zinen eli pienen vaihtoehtolehtisen, joka sisältää tekijöiden omaa sisältöä, tekstiä ja kuvia sekä viikonlopun mittaisella taideleirillä vapaamuotoisen taideprojektin ammattitaiteilijan ohjauksessa.

Taiteella vaikuttamista hyödynnetään myös Taksvärkin kouluille suunnatuissa menetelmissä ja työpajoissa, joiden tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia, herätellä kriittistä ajattelua ja kannustaa nuoria aktiiviseen toimijuuteen. Esimerkiksi Vaikuta! -työpajan loppuprojektit ovat usein erilaisia taideteoksia, kuten videoita, julisteita tai esimerkiksi räppikappaleita. Tutustu Taksvärkin menetelmiin ja maksuttomiin materiaaleihin.

Näin toteutat vaikuttavan taideprojektin nuorten kanssa

  1. Määrittele ongelma
    Mihin asiaan haluamme vaikuttaa? Mihin tahdomme muutosta?
  2. Analysoi ongelmaa
    Millainen valitsemamme ongelma on? Millaisia ovat sen syy- ja seuraussuhteet? Mitä vaaditaan sen ratkaisemiseksi?
  3. Toimi ongelman ratkaisemiseksi
    Muutetaan maailmaa teoillamme! Toteutetaan taideprojekti valitsemallamme menetelmällä.
  4. Pohdi toimintaa
    Mitä saimme aikaiseksi? Mitä teemme seuraavaksi?

Onnistuneen (ryhmä)keskustelun tunnusmerkit

  • Kuuntele tarkasti ja avoimin mielin, mitä toinen oikeasti haluaa sanoa.
  • Anna kaikille tilaa ja tilaisuus tulla kuulluksi. Älä oleta.
  • Moneen kysymykseen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, joten keskustelussakaan kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta.
  • Perustele näkökulmasi ja keskustele niistä rakentavasti.
  • Mielipide ei ole fakta. Perusteltuja mielipiteitä saa ja pitää olla, mutta ole varovainen, ettet esitä mielipidettä tutkittuna tietona.
  • Loukkaava puhe ei kuulu sananvapauteen tai hyvään keskusteluun. Muilla on oikeus huomauttaa tästä ja selittää, mikä puheessa on epäasiallista. Ota opiksi ja pahoittele, jos näin tapahtuu.
  • Lyttääminen ja kielteinen suhtautuminen toisten ajatuksiin ei edistä hyvää keskustelua. Eri mieltä ja kriittinen saa olla, mutta ole sitä fiksusti. Jos olet eri mieltä, voit aloittaa lauseen esimerkiksi näin: “Kiinnostava ajatus. Itse mietin, että…”