Sankari, autettava, ongelmatapaus, mallitapaus ja koko edustamansa vähemmistön äänitorvi. Nämä ovat Mixed Finns-yhteisön perustajan ja toimittajan Alice Jäsken mielestä tyypillisimmät roolit, joita varsinkin ei-valkoisille mediassa tarjotaan.
”Ei riitä, että moninaiset ihmiset ovat näkyvillä mediassa, jos he ovat aina samassa roolissa”, toteaa Jäske.
Mediassa näkyy edelleen harvoin ei-valkoisia, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvia tai vammaisia ihmisiä, että vähemmistöstatusta ei jossain vaiheessa nostettaisi esille.
”Mediakenttä on edelleen hyvin valkoinen, mikä heijastuu myös näkökulmiin sekä siihen, ketkä saavat olla esillä mediassa”, toteaa Jäske.
Varsinkin rasismikeskustelussa keskiöön kääntyvät helposti valkoisten tunteet ja kokemukset. Esimerkkinä työpajassa Jäske nostaa esille syksyltä uutisotsikon, jossa kerrottiin, että ”rasismista syytetty ruotsalainen jalkapalloilija purskahti itkuun rajun syytöksen takia”. Jäske korostaa, että jutussa ongelmaksi on nostettu syytökset rasismista, ei itse rasismi.
”Toimittajan on hyvä pohtia, että lähestyisiköhän hän aihetta samalla tavalla valtaväestöön kuuluvan ihmisen kohdalla.”
Media vaikuttaa mielikuviin mutta myös minäkuvaan
Jokaiselle journalistille on itsestään selvää heidän asemansa tiedonvälittäjinä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun projektipäällikkö Anni Kyröläinen haluaa kuitenkin alleviivata, että media ei ole vain tiedonvälittäjä, vaan myös keskustelun ohjaaja.
”Moni muodostaa mielikuvansa ihmisryhmistä mediassa nousseiden mielikuvien perustella”, toteaa Kyröläinen.
Perinteiset uutiskriteerit sopivatkin Kyröläisen mielestä huonosti ihmisoikeuksia käsitteleviin juttuihin. Erilaisten mielipiteiden esille tuominen ja vastakkainasettelu synnyttävät ihmisoikeuskysymyksissä helposti epäreilun tilanteen, jossa vähemmistön edustaja joutuu puolustamaan omia ihmisoikeuksiaan.
”Ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole oikeasti pois keneltäkään”, toteaa Kyröläinen.
Media ei pelkästään vaikuta muiden mielikuviin, vaan se voi vaikuttaa siihen, miten vähemmistön edustaja näkee itsensä.
”Vähemmistöpuoli nostetaan usein ainoaksi osaksi, mitä ihminen edustaa. Joten totta kai se vaikuttaa siihen, miten näkee itsensä.”
Kyröläinen toteaa kuitenkin, että hyvää muutostakin on tapahtunut: esimerkiksi vammaisuutta ei enää nähdä yleisesti niinkään ihmisen itsensä, vaan yhteiskunnan haasteena.
Alice Jäske ja Anni Kyröläinen ovat mukana asiantuntijoina Olen eurooppalainen -hankkeen Moninaisuus ja inklusiivisuus mediassa -työpajassa, joka on suunnattu nuorille toimittajille. Työpajassa käytiin läpi myös RARE Median Kenen tietoo? -opasta yhdessä RARE Median toimitusjohtaja Vilma Rimpelän ja päätoimittaja Orna Ben Lulun kanssa. Opas on laadittu moninaisemman ja sensitiivisemmän median tuottamiseksi.
