Nyima Jadama saapui Berliiniin pakolaisena. Gambiassa saamastaan journalismin koulutuksesta huolimatta hänen on ollut haastava löytää paikkansa saksalaiselta media-alalta. Videolla hän kertoo, miten maahanmuuttajat voivat löytää paikkansa mediassa ja miten hänen matkansa saksalaiseksi journalistiksi eteni.
”Saavuin Saksaan kesäkuussa 2015 unelmanani työskennellä media-alalla. Huomasin, joutuvani aloittamaan täällä nollasta”, Nyima selittää.
Kielitaidon puute ja paikallisen mediakentän erilaisuus osoittautuivat työn löytämisen näkökulmasta suuriksi haasteiksi. Moni media toivoi juttuja tehtävän saksaksi vaikka Nyima korosti kohderyhmänsä eli maahanmuuttajien tarvitsevan myös englanninkielistä sisältöä.
Maahanmuuttajatarinat mediassa
Työnhaku tuotti lopulta tulosta ja hän sai ensimmäisen työpaikkansa radiokanavalta Our voice -projektista, joka oli suunniteltu journalismin alalta taustaa omaaville maahanmuuttajille. Projektin kautta koulutettiin radio-ohjelmien teosta kiinnostuneita pakolaisia ja maahanmuuttajia. He voivat näin kertoa tarinansa omalla äänellään.
“Idea lähti siitä, että monesti maahanmuuttajista tehtiin juttuja ilman, että heitä itseään kuultiin jutun teossa”, Nyima selittää.
Varsinkin maahanmuuttajat esitetään mediassa hyvinkin stereotypisesti. Vähemmistöjen edustajat tulisi kuitenkin nähdä myös muuna kuin vähemmistönsä edustajina, sillä ihmiset kuuluvat tyypillisesti useampiin erilaisiin ryhmiin. He saattavat olla esimerkiksi vanhempia, kissaihmisiä tai journalisteja, kuten Nyima.
Yksilön vähemmistötausta ei myöskään automaattisesti tarkoita kiinnostuneisuutta vähemmistöasioiden käsittelyyn. Eri alojen asiantuntijuus saattaa silti peittyä esimerkiksi heille asetetun maahanmuuttajaroolin alle.
”Olin aikaisemmin myös lehdessä tekemässä kolmen kuukauden harjoittelun. Tehtävänäni oli ainoastaan raportoida muuttoliikkeestä. He halusivat tehdä henkilöjutun minusta ja tarinastani. Kerroin heille, etten halua kertoa tarinaani, olinhan siellä journalistina. Tehtäväni oli kertoa muiden ihmisten tarinoita”, Nyima harmittelee.
Samaistuttavuus on tärkeää
Nyima kertoo myös päivästä, jolloin teki kadulla ensimmäistä livejuontoaan.
”Muistan, kun eräs musta nainen tuli luokseni, halasi minua ja kertoi ylpeydestään nähdessään toisen mustan henkilön raportoivan suorana Saksan televisiossa. Hän ei ollut nähnyt sellaista kertaakaan, vaikka oli asunut Saksassa 20 vuotta”, hän kertoo.
Itsensä kaltaisten ihmisten näkeminen esimerkiksi televisiossa ja kirjoissa on tärkeää erityisesti nuorille, jotka etsivät samaistumispintaa ympäristöstään. Tästä syystä onkin vahingollista, mikäli samaistumisen kohteita ei ole tai ne ovat rooleiltaan kapeita.
Mediaan kaivataan niin tarinoiden kuin niiden kertojienkin moninaisuutta. Median tekijöiden moninaisuuden tiedetään edistävän monipuolisempia tarinoita.
”Saksan mediakentällä puhutaan paljon diversiteetistä, mutta erityisesti televisiota katsellessa ei törmää huntua käyttävään naiseen. Siksi olen monille roolimalli ja useat ovat minusta ylpeitä ja iloisia.”
Can migrant journalists succeed in the German media -video on osa Olen eurooppalainen -hanketta ja sen on tuottanut Migration Matters Euroopan unionin tuella.
Lue lisää median moninaisuudesta suomalaisen toimittajan Susani Mahaduran haastattelusta ja Vähemmistöille tarjotaan edelleen hyvin kapeaa roolia mediassa -jutusta.
