Tunnetko kuuluvasi maahan, jossa olet syntynyt tai kasvanut? Kaikki eivät. Joskus kokemus erilaisuudesta johtaa haasteisiin aina satunnaisista negatiivisista kommenteista avoimeen rasistiseen syrjintään. Nuoret pohtivat Migration Mattersin Olen eurooppalainen -kampanjan videolla omaa identiteettiään ja sen moniulotteisuutta sekä sitä, kuinka muut heidät näkevät.
Nuoret muovaavat etnistä identiteettiään suhteessa kotimaansa ja mahdollisten aikaisempien kotimaidensa kulttuuriin. Ympäröivällä yhteiskunnalla, sen ilmapiirillä sekä nuorten kokemalla kohtelulla on merkittävä rooli identiteetin muotoutumisessa.
”Kertoessani olevani saksalaisturkkilainen ihmiset automaattisesti väheksyvät minua. He pitävät minua vähemmän saksalaisena. Mutta olen 100% turkkilainen ja 100% saksalainen”, 23-vuotias Melis kertoo videolla.
Käsitys omasta itsestä vaikuttaa ryhmään kuulumisen tunteeseen. Siksi erilaiset arjen kohtaamisissa vastaan tulevat leimat, kuten ulkomaalaisuus tai maahanmuuttajuus voivat luoda epämääräisen tunteen kuulumisesta. Ne saattavat sijoittaa heidän alkuperänsä esimerkiksi suomalaisuuden piirin ulkopuolelle tai antavat ymmärtää heidän kuulumisensa olevan vähäpätöisempää.
Moni kamppaileekin identiteettiinsä liittyvien ennakkoluulojen kanssa ja toivoisi asiaa käsiteltävän enemmän.
“Minulta on kysytty monta kertaa, tunnenko olevani enemmän slovakki, tsekki, eurooppalainen tai jotain muuta. Mitkä ovat ne kriteerit, jotka määrittelevät kuka olet?” kysyy 24-vuotias Monika videolla.
Ennakkoluulot harmittavat
”Koska olen ukrainalainen, vanhemmat virolaiset usein olettavat minun olevan kausityöläinen”, harmittelee 24-vuotias Stanislav.
Erilaisuuden korostaminen toiseuttaa, eli luo pesäeroa ”meidän” ja ulkopuolisen ”teidän” välille. Toiseus syntyy usein puhtaasti ulkoisten tekijöiden, kuten ihonvärin tai kasvonpiirteiden, perusteella.
“Kun mainitsen olevani kanadalainen, ihmiset eivät usko sitä. Ajatellaan, että en kerro koko tarinaa, koska olen musta”, toteaa 28-vuotias Felicia.
Maahanmuuttajaksi määrittäminen häivyttää herkästi yksilöllisyyden. Monia ennakkoluuloissa harmittaakin, kuinka yksilön koko identiteetti saatetaan siten nähdä maahanmuuttajataustaa vasten.
Lisäksi rasismi, eli henkilön syrjintä ominaisuuksien kuten etnisyyden tai alkuperän perusteella, voi pahimmillaan johtaa yhteisön tai yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen.
“Meidän pitäisi vain antaa ihmisten päättää itse oma identiteettinsä. Ihmiset kuuluvat jonnekin, koska he uskovat kuuluvansa sinne”, toteaa Melis.
”Ihmisille tulee epämukava olo, kun heille puhuu vakavasti identiteetistä ja siihen liittyvästä puutteellisuuden tunteesta. Mutta mielestäni nämä ovat äärimmäisen tärkeitä keskusteluja käydä”, hän jatkaa.
I am many things -videon on tuottanut Migration Matters Euroopan unionin tuella.
