Pirkanmaan alueen nuorisovaltuutetut – kutsumanimeltään nuvalaiset – ovat identiteettiä ja erilaisuutta koskevien teemojen äärellä Olen eurooppalainen -hankkeen Tampereella toteuttamassa Mun huominen, meidän tulevaisuus -työpajassa. Työpajan keskiössä on maahanmuuttoa ja moninaisuutta koskevan ymmärryksen lisääminen vaikeidenkin identiteettiä ja mediaa koskevien kysymysten kautta.
Työpajan ensimmäisessä osassa ryhmiin jaetut nuvalaiset keskustelevat ja kirjoittavat ylös ennakkoluuloja, identiteettiä, median luotettavuutta sekä sen moninaisuutta koskevia ajatuksiaan. Ryhmissä keskustelun jälkeen he pääsevät käsittelemään näitä asiantuntijavieraiden avuin, sillä työpajan toisessa osassa joukkoon liittyvät myös kaupunginvaltuutettu Brigita Krasniqi sekä erityisesti vähemmistökysymyksiin perehtynyt toimittaja Tuukka Tuomasjukka.
Tunnista omat ennakkoluulosi!
Erityisen antoisana nuvalaisille näyttäytyy keskustelu omista ennakkoluuloista, rasismista sekä niihin suhtautumisen keinoista. Ryhmät pohtivat ylläpitääkö media vähemmistöjä koskevia stereotypioita ja kuinka löytää ratkaisuja omiin ennakkoluuloihin.
“Suomalainen media ei ole sisäistänyt vastuutaan koskien vähemmistöjä koskevaa puhetta”, Krasniqi painottaa ja muistuttaa journalistien eettisten ohjeiden koskevan myös vähemmistöjä. Keskeistä onkin pohtia, kuinka esimerkiksi näkyvään vähemmistöön kuuluvien ääni tulee kuulluksi eri medioissa.
Nuoret kokevat rasismista puhumisen välillä haastavaksi. Nuorten ohjaaja ja koordinaattori Laura Saartoala kannustaa nuvalaisia todeten, että ennakkoluulot ovat normaaleja.
“Tärkeintä on, että tunnistaa omat ennakkoluulot ja se, kuinka toimii huomattuaan niitä omassa ajattelussaan”, Saartoala toteaa.
Omaa identiteettiä koskeva pohdinta pyörii niin asuinpaikkaan, lukioon kuin harrastuksiinkin liittyvien teemojen ympärillä. Toisen identiteetin arvioiminen todetaan haastavaksi, sillä kokemukset identiteetistä ovat yksilöllisiä. Tämä näyttäisi nuvalaisten mielestä pätevän myös kansallisuutta koskevaan pohdintaan ja yksi heistä toteaakin, ettei suomalaisuutta käsitteenä voida määrittää tyhjentävästi ja mielekkäästi.
Identiteetti todetaan myös läpi elämän muuttuvaksi ominaisuudeksi. Sen ympäristösidonnaisuutta korostaa ryhmän huomio edellisiltaisesta jääkiekon paikallisottelusta: matsia seuratessa Tapparan ja Ilveksen fanit saattavat olla toistensa kurkuissa, mutta hokkarit omissa jaloissa höntsäillessä laji yhdistää yli joukkuerajojen.
“Se, mitä yksilö päätyy milloinkin identiteettisopastaan korostamaan, on todella kiintoisaa”, nuvalaisia komppaava Tuomasjukka toteaa.
Median luoma todellisuus – totta vai valetta?
Keskustelujen ottaessa yhä enemmän vauhtia, myös somen ja valtamedian välisiä eroja sekä kehittyvistä maista medioissa esitettyä pintapuolista kuvaa ruoditaan ajatuksella. Onko meille näkyvät kuvaukset näiden valtioiden todellisuuksista realistisia ja miksi ei-länsimaalaiset sometähdet tuntuvat loistavan poissaolollaan? Syy tähän löytyy medioiden tavoitteista.
“Esimerkiksi Kosovoa koskeva uutisointi kattaa Suomessa vain pienen osan todellisuudesta, sillä media tekee tyypillisesti juttuja kysynnän perusteella.”, Krasniqi esittää.
“Yksilö joutuukin usein näkemään vaivaa laajemman ei-suomalaisen tai ei-länsimaalaisen näkökulman saamiseksi. Tämä kuitenkin helpottuu esimerkiksi muiden maiden somevaikuttajia ja medioita seuraamalla”, lisää Tuomasjukka.
Nuvalaiset tarttuvat pohdinnoissaan myös poliittisen vastakkainasettelun synnyttämään polarisaatioon. Toisaalta medioiden koetaan ajoittain myös lietsovan erimielisyyksiä – kärkkäät kommentit kun tuovat klikkauksia ja algoritmit tarjoavat herkästi yhä räikeämpää sisältöä. Lisäksi nuoret pohtivat keinoja virheellisen tiedon tunnistamiseen ja toteavat näitä onneksi käsitellyn paljon lukio-opinnoissa.
“Pitää muistaa tarkistaa aina, että kuka on julkaisija sekä mitä, miksi ja missä tieto on julkaistu”, toteavat nuvalaiset.
Kiinnostavien aiheiden tiimoilta käytävä debatti ei tahtoisi millään laantua ja ajatuksia herättänyt työpaja kerää nuvalaisilta runsaasti kiitosta. Työpajan koetaan muun muassa tarjonneen välineitä vähemmistöistä ja vähemmistöille puhumiseen, ennakkoluulojen tarkasteluun sekä kaikille reilumman keskustelun käymiseen. Nämä kaikki ovat erityisen hyödyllisiä myös nuvalaisten roolissa nuorina vaikuttajina.
Pirkanmaan nuorisovaltuutetut laativat myös vinkkilistan siitä, kuinka käsitellä identiteettiä, moninaisuutta ja mediaa. Vinkkilista on luettavissa alta.
