Etniseen vähemmistöön kuuluva nuori rakentaa identiteettiään odotusten ja oletusten ristipaineessa

Mitä on suomalaisuus ja kuka on suomalainen? Miten suomalaisuus suhteutuu muihin etnisiin identiteetteihin? Entä miten näistä asioista puhutaan mediassa ja nuorten arjessa?

Näitä kysymyksiä miettii moni nuori arjessaan. Niitä pohdittiin myös nuorisoalan kattojärjestö Allianssin järjestämillä NUORI2022-päivillä Jyväskylässä tänä keväänä.

Plan International Suomen järjestämässä paneelikeskustelussa Idman ja Nidal järjestön Nuoret toimijat -koulutusohjelmasta puhuivat etniseen vähemmistöön kuuluvien nuorten etnisen identiteetin rakentumisesta tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa sekä henkilökohtaisella että yleisellä tasolla. Nuoria haastatteli ja omista kokemuksistaan kertoi hankekoordinaattori Gelawej Viyan.

Nuorisotyön ammattilaisten näkemyksiä etniseen vähemmistöön kuuluvien nuorten identiteeteistä puolestaan kuultiin Loisto Setlementin järjestämässä paneelikeskustelussa. Yhdistyksen Sopu-työntekijä Majid Allahyarin luotsaaman keskustelun tavoitteena oli saada kuulijat ajattelemaan eritaustaisten nuorten kohtaamista ja kyseenalaistamaan omia käsityksiään ja tapojaan kategorisoida ihmisiä. Keskustelemassa olivat Setlementti Tampereen toiminnanohjaaja Fardin Abbasi, Helsingin kaupungilla työskentelevä nuoriso-ohjaaja Hadi Baghbani sekä Auralan Setlementin Sopu-työntekijä Hannaneh Mahmoudian.

Etnisyys on näkyvä osa identiteettiä

Jokaisen ihmisen identiteetti rakentuu useista osista, jotka aktivoituvat erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Identiteetti kehittyy läpi elämän. Planin paneelin alustuksessa kerrottiin, että erityisen tärkeä ajanjakso identiteetin muodostumiselle on nuoruusikä, jolloin ihminen alkaa tunnistaa ja nimetä omia arvojaan ja asenteitaan sekä yhteiskunnassa vallitsevia rakenteita ja ajatustapoja.

”Identiteetti on prosessi. En voi päättää, että olen tämä ja tällainen olen vielä 50 vuotta myöhemmin”, Hannaneh sanoi Ulkomaalaistaustaisten nuorten identiteetti -paneelikeskustelussa.

Yksi identiteetin osista on etnisyys.

”Etninen identiteetti eroaa monista muista identiteetin osista siinä, että se näkyy ulospäin”, Idman pohti Nuoren etnisen identiteetin rakentuminen Suomessa -keskustelussa.

Etninen identiteetti voi välittyä muille esimerkiksi ihmisen ulkonäön, tapojen tai kielen kautta.

Riippuu ihmisestä, miten tärkeä osa identiteettiä etnisyys on. Vaikka ihminen ei itse pitäisikään etnisyyttään merkittävänä identiteetilleen, se saattaa vaikuttaa siihen, millaista kohtelua hän saa muilta. Etniseen vähemmistöön kuuluva voi kohdata syrjintää ja hänestä saatetaan tehdä virheellisiä oletuksia.

Nidal kertoi, että ihmiset alkavat usein hänet kohdatessaan puhua englantia, koska luulevat, ettei hän puhu suomea. Hän toivoisi, että hänelle puhuttaisiin lähtökohtaisesti suomea eikä tehtäisi oletuksia ulkonäön tai nimen perusteella.

Suomalaisuuden monet merkitykset

Saunaa, sisua ja jurotusta – vai passi, jonka kannessa on leijonavaakuna? Kaikilla on jokin näkemys siitä, mitä suomalaisuus on. Erilaiset näkemykset suomalaisuuden merkityksestä osoittavat, ettei etnisten ja kulttuuristen identiteettien määritteleminen ole yksioikoista ja että määritelmistä neuvotellaan jatkuvasti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Vaikka identiteetti onkin ennen kaikkea ihmisen kokemus itsestään, on enemmistöryhmillä valtaa määritellä, mitä suomalaisuus on ja kuka saa kutsua itseään suomalaiseksi.

”Jokainen, joka kokee olevansa suomalainen, on sitä. On kuitenkin valtaväestöstä kiinni, hyväksytäänkö se vai ei”, Nidal sanoi nuorten etnistä identiteettiä pohtivassa paneelikeskustelussa.

Nuorisotyön ammattilaisten paneelikeskustelussa puhuttiin sanoista ja puhetavoista. Suomen kielessä ei ole vastinetta englannin ilmaisulle person of color, vaan etniseen ja näkyvään vähemmistöön kuuluvista puhutaan esimerkiksi maahanmuuttaja- tai ulkomaalaistaustaisina, rodullistettuina ja ei-valkoisina. Termien epäselvyys aiheuttaa haasteita niin kirjoitetussa kielessä kuin arkikeskusteluissa ja itsemäärittelyissäkin. Majid kertoi, että etniseen vähemmistöön kuuluvista henkilöistä puhuttaessa ulkomaalaistaustainen on inklusiivisempi ja siten yleensä parempi ilmaisu kuin esimerkiksi maahanmuuttaja tai ulkomaalainen.

Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä käytetään välillä myös sanaa ’uussuomalainen’. Tällöin suomalaisesta tehdään ikään kuin arvonimi, jonka voi ansaita muiden kansallisten identiteettien kustannuksella.

Monien ihmisten identiteetissä suomalaisuus yhdistyy muihin etnisiin ja kansallisiin identiteetteihin. Paneelissa pohdittiin, että suomenruotsalaisista ja suomensaksalaisista puhutaan mediassa, mutta esimerkiksi suomeniranilainen on huomattavasti vähemmän vakiintunut tapa kuvata ihmisen identiteettiä.

Keskusteluissa nousi esiin, että suomalaisuus ymmärretään usein arvojen kautta. Samalla luodaan eroa muihin kulttuureihin. Jos maahanmuuttajataustainen poikkeaa hänelle asetetuista oletuksista, hänestä ajatellaan, että hän on suomalaistunut.

”Kun kerron olevani feministi, ihmiset ajattelevat sen johtuvan siitä, että olen asunut niin kauan Suomessa”, Gelawej sanoi.

Samansuuntaisia kokemuksia jaettiin myös toisessa paneelissa. Tosiasiassa monet suomalaisille tärkeät arvot ovat kuitenkin varsin universaaleja.

”Ihmisoikeudet eivät ole suomalainen keksintö!” Majid muistutti.

Avoin keskustelu purkaa ristiriitoja

Etnisiin vähemmistöihin kuuluville nuorille asetetaan usein ulkopuolelta paljon paineita olla jonkinlainen. Nuorisotyön ammattilaiset olivat nähneet työssään tapauksia, joissa perhe yrittää sanella tulevaisuuden suunnitelmat valmiiksi nuoren puolesta. Toisaalta suomalainen koulujärjestelmä ei aina tunnista etniseen vähemmistöön kuuluvan nuoren tarpeita ja nuorta voidaan yrittää ohjata tiettyyn suuntaan ilman, että hänen taitojaan ja mielenkiinnonkohteitaan otetaan huomioon.

Ammattilaisten paneelissa Fardinin mukaan nuoret oppivat kieltä ja omaksuvat asioita uudesta kulttuurista usein nopeammin kuin vanhempansa. Toisinaan perheen ja suomalaisen yhteiskunnan odotukset ovat ristiriidassa keskenään tai nuoren omien ajatusten kanssa.

”Tuntuu, että missään ei ole vapautta olla erilainen oma itsensä”, Nidal tiivisti tuntemuksensa toisessa keskustelussa.

Ristiriitoja ja epäluuloisuutta voi purkaa avoimen vuorovaikutuksen kautta. Hadi kertoi, että hänen työpaikallaan helsinkiläisellä nuorisotalolla vanhempia on kutsuttu vierailulle katsomaan, miten perheen nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Keskustellessaan nuoriso-ohjaajien kanssa vanhemmat ovat ymmärtäneet, ettei kyse ole pelkästä hauskanpidosta, vaan että nuoriso-ohjaajat tukevat ja auttavat nuoria elämän eri osa-alueilla.

Myös vähemmistön edustajalla on oikeus olla keskeneräinen

Etniseen vähemmistöön kuuluva nuori voi tuntea, että joutuu arjessaan edustamaan kokonaista ihmisryhmää.

”Minun odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla. Jos mokaan, seuraavalta minun näköiseltäni tytöltä odotetaan samaa”, Idman pohti.

Gelawej kertoi kokevansa, ettei vähemmistöön kuuluvalla tunnu olevan oikeutta olla keskeneräinen ja edustaa vain itseään. Tämä liittyy vähemmistöihin liitettyihin stereotypioihin ja oletuksiin, joihin myös media vaikuttaa vahvasti. Mediassa rakennetaan usein kuvaa hyvästä ja huonosta maahanmuuttajasta. Tällöin ihmisten moninaisuuden kirjo jää näkymättömiin ja maahanmuuttajat ymmärretään homogeenisenä massana.

”Ei ole kenenkään velvollisuus todistaa muille, että on hyvä suomalainen”, Hannaneh muistutti ammattilaispaneelin loppupuolella.

Nidal ja Idman antoivat keskustelunsa lopuksi yleisölle vinkkejä siihen, miten tukea etniseen vähemmistöön kuuluvaa nuorta identiteetin rakentamisessa. Nuoret tulisi kohdata yksilöinä eikä viiteryhmänsä edustajina. Kaikki nuoret tarvitsevat turvallisia ja luotettavia aikuisia, jotka antavat nuorelle tilaa ja uskallusta olla oma itsensä ja toteuttaa itseään.

Paneeleissa oltiin yhtä mieltä siitä, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvia nuoria on ehdottoman tärkeää kuulla heitä koskevissa keskusteluissa. Näin ehkäistään ylhäältä päin tulevien määrittelyjen ja odotusten syntymistä ja annetaan jokaiselle nuorelle tilaa muodostaa identiteetti, joka voi olla moniulotteinen ja samalla eheä.

Lisää nuorten ajatuksia identiteetin rakentumisesta ja omaksi itseksi kasvamisesta Olen eurooppalainen -sivuston Tarinat-osiossa.

Previous story Back Next story Forward